perjantai 25. joulukuuta 2020

Täsmävalinta joulukirjaksi

On kirjoja, jotka muuttavat maailmaa. Tai ainakin saavat lukijan miettimään asioita uudella tavalla. Yksi tällainen on hollantilaisen Rutger Bregmanin Hyvän historia (Atena, suom. Mari Janatuinen). Se ravistelee tiukassa istuvaa pessimististä (realistiseksikin kutsuttua) ihmis- ja historiakuvaa, jonka mukaan, jos sivistyksen ja kulttuurin pintaa hieman raaputtaa, paljastuu itsekäs peto, joka on valmis tuhomaan kaikki lajitoverinsa. Evoluutiotakin pidetään tämän opin todisteena (geenien itsekkyys).

Mutta onneksi asian voi nähdä toisinkin. Mitä jos hokema ihmisen perimmäisestä pahuudesta (perisyntiä unohtamatta) onkin väärä tulkinta?

Bergman kertoo journalistisella tyylillä tutkimuksista, tarinoista ja esimerkeistä, jotka soittavat, että ihminen onkin kiltimpi, parempi ja ystävällisempi luonnoltaan kuin usein väitetään. Toki ihminen voidaan saada kääntymään toisia vastaan ja ryhtymään pedoksi, mutta se ei ole hänen todellinen luontonsa. Ihminen pystyy hirvittäviin tekoihin, jos hänelle perustellaan (ideologisesti), että se on hyväksi hänelle tai läheisille tai se on muutoin välttämätöntä.

Hyvän historia on tärkeä kirja lukea muulloinkin kuin jouluaikaan. Sen mottona on lainaus Anton Tšehovilta: ”Ihmisestä tulee parempi, kun näytät hänelle, millainen hän on.”

lauantai 12. joulukuuta 2020

Muji raapii paperia

Poikkesin pikaisesti maski naamalla Mujissa, tuossa japanilaisessa design-henkisen ketjun myymälässä Helsingin Kampin kauppakeskuksessa. Siellä on tarjolla yhtä sun toista minimalistisen & vähäeleisen tyylikästä tavaraa vaatteista kyniin. Olin lukenut Mujin alumiinisesta mustekynästä ja sellainen osui silmiini. Päätin ostaa ja kokeilla, hintaa ihmeellä kokonaiset 17,95 eli ns. paremman viinipullon verran. Mukana tuli universal-mustepatruuna. Laitoin kotona tilalle Kawecon patruunan, ruby red. Hyvin toimi.

Sormituntuma Mujissa on kiinnostava, sillä kynän runko on ohut, niin kuin ruokopilliä pitäisi kädessään. Terä on F, mutta ilmeisimmin japanilaisen mitoituksen mukaan, sillä kirjoitustunto on raapiva, ja jälki ohuen ohut. Jos en ole aiemmin tiennyt kokemuksellisesti mitä tarkoittaa mustekynistä puhuttaessa scratchy, niin nythän tiedän. Japanilainen F-terä vastaa eurooppalaista EF-terää, ellei ole jopa hitusen sitäkin kapeampijälkisempi. Ensin ajattelin, että, voi ei, tämähän on käyttökelvoton, mutta kyllä Mujilla sentään jotain tekee. Painettaessa ohut terä antaa yllättävän leveän jäljen. Vähän tykästyinkin laitteeseen. En kuitenkaan lähtisi sillä pitkiä kirjeitä Korvatunturille kirjoittamaan, sillä kynää raapii ja raahautuu. Muji soveltunee paremmin lyhyisiin muistiinpanoihin ahtaissa tiloissa.

Mujin mustekynä ei ole uusi tuote, löysin siitä ”testejä” jo vuodelta 2012. Ilmeisesti kynällä on käyttöä ja ostajia, koska se on ollut markkinoilla niinkin pitkään. Ja mikä ettei, Muji on omanlaisensa, edullinen, jännittävä & tyylikäs kirjoitin.