Mitä ihmettä ajattelee kirjailija, joka ryhtyy kirjoittamaan romaania, jonka päähenkilö on Jeesus? Ainakaan hän ei ajattele kirjoittavansa samaa tarinaa uudestaan, vaan hänellä on mielestään jokin ainutkertainen, uusi tai oivaltava näkökulma jonka hän uskoo tuovan Jeesuksen kertomukseen lisävalaistusta.
Kuten usein tuokin.
Ja jokin Jeesuksessa kiehtoo, sillä hän ei ole mikään harvinainen hahmo romaanin päähenkilönä. Suomessa hänestä ovat kirjoittaneet viime vuosina esimerkiksi Risto Saarinen (Jeesus Jokisen tapaus, 1999, Harri Sirola (Jeesus Enkelipoika Nasaretilainen, 2001) Jukka Pakkanen (Muuan Jeesus, 2004)ja Juha-Pekka Koskinen (Viisi todistajaa, 2005).
Harmittavan vähälle julkiselle huomiolle jäi viime kesäkuun alussa ilmestynyt väitöskirja Jeesus-romaaneista. Teologian tohtori, dosentti Timo Eskola väitteli silloin Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi aiheenaan 1900-luvun lopun Jeesus-romaani. Väitöskirjan nimi on Evil Gods and Reckless Saviours: Adaptation and Appropriation in Late Twentieth Century Jesus Novels. Väitöskirjassaan Eskola ei käsittele kotimaisia romaaneja, vaan hänen kohteenaan ovat esimerkiksi Norman Mailer (Pojan evankeliumi, 1997, suom.1998), José Saramago (Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, 1991, suom. 1998), Michèle Roberts (The Secret Gospel of Mary Magdalene, 1984) ja Marianne Fredrikson (Marian evankeliumi, alkup. ja suom. 1997).
Eskolan ”Julkeita jumalia ja holtittomia vapahtajia” -tutkimuksen tulos on, että kirjailijat muotoilevat uusiksi Uuden testamentin Jeesus-kuvaa ja nousevat Raamatun uskomuksia vastaan sekä purkavat kristillisiä perinteisiä opinkäsityksiä. Eskola tunnistaa Nietzschen hahmon Jeesus-romaanien taustavaikuttajana, jonka vuoksi Jumala nähdään kirjoissa enemmän tai vähemmän raakana hirviönä, joka orjuuttaa ihmisiä.
Niin ikään Eskola analysoi, että moderneissa Jeesus-romaaneissa Jeesus halveksii opillista juutalaisuutta ja lakkaa olemasta juutalainen ja jopa hyökkää juutalaisuutta vastaan. Tämän Eskola arvelee johtuvan siitä, että ”länsimainen kulttuuri kuljettaa yhä pinnan alla antijudaistista asennetta”, vaikka yleisesti tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat kannatettavia arvoja.
Kiinnostavia havaintoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti