Se tunne kun näkee oman kirjansa kirjakaupassa! Kirja on hyllyllä tasavertaisen muiden kirjojen kanssa. Samalla sitä asettuu osaksi kaupallista tarjontaa, osaksi kilpailua ihmisten huomiosta, kiinnostuksesta ja kukkarosta. Sitä toivoo, että oma hengentuote olisi riittävän merkityksellinen.
Oma kirja kirjakaupassa on kuin itsenäistynyt lapsi. Kirjalla on oma elämä ja sillä on omat siivet. En voi enää tehdä paljon muuta kuin uskoa ja toivoa siipien kestävän.
Kuvassa kirjani Jälleenlöydetty tie - Kuinka kirjoitin hengelliset muistelmat on keskellä. Vasemmalla uskontopsykologian emeritusprofessori Owe Wikströmin muistelmat Muistin käytävillä ja oikealla Heli Pruukkin kirjoittama kirkkoherra-mediapersoona Kari Kanalan elämäkerta tai henkilökuva Pappi ja pelimies.
Kirjani kustantaja on Väyläkirjat. Lähetin käsikirjoituksen sinne tammikuun alkupuolella eräänä maanantaiaamuna. Iltapäivällä Väyläkirjoista soitettiin ja ja kerrottiin, että kirjan alku oli luettu ja että he mieluusti kustantaisivat sen. Olin hämmentynyt, vähemmästäkin, sillä olin varautunut pitkään odotukseen. Käsikirjoitus oli lähetetty myös kahteen muuhun kustantamoon. Niinpä ilmoitin niihin, että kustantaja löytyi jo.
Rovaniemeläinen Väyläkirjat on erikoistunut pohjoisen Suomen aihepiireihin, mutta sillä on myös kirkollisen ja hengellisen kirjallisuuden linja - siellä on aihepiirin osaamista ja kiinnostusta siihen. Edellä mainittu Wikströmin kirjan on Väyläkirjojen kustantama. Jälleenlöydetyssä tiessä on ainakin yksi kohtaus, jossa ollaan Rovaniemellä (paljon hymiöitä!).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti