Miellyttävä kokemus.
Kaivoin jostain syytä esiin Booken-lukulaitteeni. Siinä oli vielä virtaa
jäljellä, vaikka en ole vekottimeen koskenut noin vuoteen. Ostin sen Helsingin
kirjamessuilta 2010.
Turha ostos, olen
ajattelut joka kerta siihen törmätessäni. Lukulaite on arvatenkin vain välivaihe e-kirjan
evoluutiossa. Tabletit vievät voiton, ne ovat kirjojen koti tulevaisuudessa.
Bookenin s-muste tuntuu kummalliselta, hitaalta ja jähmeätä, kun on tottunut
iPadin tarkkaan ja moniväriseen näyttöön. Niin kuin olisi palannut mustavalkotelkkariin.
Mutta Booken (Cybook
Opus) tuntui hyvältä työmatkalla lähijunassa. Kevyeltä ja helppolukuiselta.
Nautinnolliselta jopa. Erotuin ympärilläni istuvista, jotka koomisen
keskittyneesti räpläsivät älykännyköitään.
Aloin lukea
laiteeseen valmiiksi ladattua kirjaa, joka sattui (valintani mukaan) olemaan L.
Frank Baumin Magic of Oz (1919). Se on 15 Oz-kirjasta toiseksi viimeisin.
Suureksi häpeäkseni
on pakko tunnustaa, että en ole selvillä Oz-mytologiasta sen tarkemmin. Käsitteeseen
”Ihmemaa Oz” törmää toki tuon tuostakin, mutta eipä ole jaksanut
yksityiskohtaisesti kiinnostaa. Niin se vain on, kaikkea ei voi omaksua.
Yleissivistykselläkin on rajansa.
Magic of Ozin alussa
esiintyy metka taikasana, joka on osattava lausua oikein, niin muuttuu siksi
joksi haluaa: pyrzqxgl. Siitä vain lausumaan ja esittämään toive
muodonmuutoksesta. Taika toimii myös toiseen suuntaan eli paluu omaan
habitukseen on turvattu.
Lukulaite-Ozia on
vielä monta sivunvaihtoa jäljellä. Hauskaa.
Bookenin
ostotunnelmista kirjoitin marraskuussa 2010 täällä
P.S. E-kirjojen osuu koko kirjamyynnin rahallisesta arvosta on kasvanut, mutta hitaasti, ja taitaa olla nyt hieman yli 5 prosenttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti