torstai 13. kesäkuuta 2013

Traumaattinen salamurha


Tiiliskiviromaanissa 22.11.63 (suom. Ilkka Rekiaro, Tammi ) Stephen King leikkii aikamatkustuksen mahdollisuudella. Tällä kertaa päähenkilö, kirjallisuudenopettaja Jake Eppingin, palaa 1950-luvun loppuun. Matka käy arkisesti lounaskuppilan varaston kautta.

Kingin tarinassa menneisyyteen voi mennä ja sieltä voi palata. Lisäksi tapahtumien kulkuun voi puuttua, mikä luonnollisesti muuttaa historiaa. Perhosefekti toimii. Kun muutat menneisyydessä jotain, se säteilee vuosien päähän ja vaikutus voi olla suuri.

John F. Kennedyn murha on amerikkalainen trauma. Päähenkilö vakuuttuu, että jos murhaa ei olisi tapahtunut, maailma oli parempi paikka elää. Niinpä hän yrittää estää Lee Harvey Oswaldia tekemästä tekoaan. Mutta miten käy? Jake joutuu elämään monta vuotta ennen kuin ratkaiseva päivä eli marraskuun 22. vuonna 1963 Teksasin Dallasissa koittaa. Mikään ei ole täysin selvää, sillä menneisyys pistää hanttiin - se ei halua muuttua (ah, niin Kingimäinen uhka!).

Kingin monisanaisessa ja viihdyttävässä romaanissa on filosofisia ulottuvuuksia, mutta sitä voi pitää myös nostalgisena rakkausromaanina, sillä Jake rakastuu menneisyydessä.

Vannoutuneena King-fanina pidän 22.11.63-romaania lukemisen arvoisena, joskin tarina hieman junnaa ja fiilistelee liikaakin, mutta se on aina ollut Kingin tavaramerkki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti