Sallittakoon otsikon viittaus August Strindbergin Uninäytelmään, jossa
lause ”On sääli ihmistä”, toistuu monta kertaa. Sama huokaisu pyrki huulilleni
Helsingin kirjamessuilla.
On sääli kirjaihmistä.
Tarjontaa on niin paljon. Hyviä kirjoja – kuka ne lukee? Kuka ostaa? Kuka
maksaa? Ja mikä antikvaaristen kirjojen paljous ja ihanuus! En uskaltanut
lähietäisyydelle, etten vain ostaisi jotain. Nyt jo omat kirjahyllyt notkuvat.
Surukseni luin jostain, että nyt sisustamisessa on tosi trendikästä koti
ilman kirjahyllyä.
Ihan naurattaa.
(Eilen olin kirjamessuilla ja huomenna myös – tänään mietin muuta kuin kirjan tulevaisuutta… ehkä illemmalla tartun Maria Peuran romaniin Ja taivaan tähdet putoavat)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti