torstai 29. toukokuuta 2014

Lenkkeilijän runot


Kirjallista muuttoa, osa 2

Kirjahyllyn harvennuksen alkumietinnässä käteen osui Anja Erämajan Töölönlahti (WSOY 2013) Hauskaa, kierrän itsekin kyseistä lahtea ja niin näkyy tekevän juosten myös kertojaäänikin. Siitä tekstin rytmi.

Tunnistettavat paikat tekevät runoista kiinnostavia, vaikka sisällöstä ei aina saisikaan kiinni tai kielen avulla tehtyjen sisäisten ja ulkoisten havaintojen osuvuus, assosiatiivisuus ja merkitys eivät aina kolahtaisikaan. Vaan tämä on kaiken runouden perusdilemmaa: osua yleisesti yksityiseen.

Taitavasti rakennettu teksti on tiheä ja vapaa. Se puhuu kenelle haluaa. Ja kenellä on korvat kuulla.

Kirja on jaettu kolmeen osaan Syksyyn, Talveen ja Kevääseen. Prologiruno paikantaa aikaa.

”Täsmällisiä ovat vain kellot. / Minun aikani sinun aikasi kainalossa, / sinun pitkä sekuntisi minun sydämessäni, / vanhan auringon vastavalossa ajan rönsyt.”

Töölönlahti sai Nihil Interitin teospalkinnon. Lisäksi Helsingin kirjailijat ry. valitsi Anja Erämajan vuoden 2014 helsinkiläiskirjailijaksi.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Isä meidän Stadissa

Kirjallista muuttoa, osa 1.
Muuttopuuhilla on kirjallisia sivujuonteita ja suvantoja. Kaapien kätköistä ja paperikaojen uumenista löytyy kiinnostavia  välähdyksiä, joita jää pähkäilemään ja nostalgian tomua haistelemaan. Kuten tämä slanginnos, jonka tein 10.10.2009 Kallion kirkossa pidettyyn slangi-iltaan.

MEIDÄN FAIJA
Sä faija meijän, ketä oot taivaas
Kaikkee pyhää sun nimelles
Sun valtakuntas saa tulla
Sun tahtos saa tapahtuu
nii tääl alhaalla ku siel ylhäälläki
Stikkaa meikäläisille jokapäiävänen safka
Stikkaa samaan tapaan meijän synnit
anteeks, ku meki stikataan niille,
ketä fragaa meitä vastaan
Älä pistä meitä hankalaan saumaan,
vaan roudaa aina paha veks
Sun on valtakunta & styrkka & glooria.
Aamen.