Viime perjantai oli
kiireinen päivä töissä. Saman talon kustannustoimittaja laittoi meilin ja pyysi
valitsemaan tekstinäytteen kirjan takkakanteen. Silläkin oli kiire, vai muuten kustannustoimittaja tekisi valinnan
omin päin. Ehdin heittää tekstin vasta iltapäivällä, mutta käsikirjoitus oli
lähtenyt jo painoon Viroon.
Yllätys oli suuri.
Olin valinnut saman tekstikatkelman takakanteen kuin kustannustoimittaja.
Kyse on kirjasta,
joka tottelee nimeä Lentävä omena. Alaotsikkona on Uusia kertomuksia lajien
synnystä. Kirja koostuu Kotimaan takasivulle kirjoittamistani luontojutuista.
Niistä on tullut poikkeuksellisen paljon ja kiittävää lukijapalautetta.
”Takasivun jutuissa”
kerrotaan ensin joku syntytarina vanhojen legendojen ja kertomusten hengessä.
Jumala ja enkelit säätävät luomista lopulliseen asuunsa. Evoluutio on yksi
työkalu. Enkeleiden erehdykset ja töppäykset toinen. Jutut herättävät myönteistä
mieltä ja kiinnostuksen kyseessä olevaan lajiin. Mukana on juttuja eläimistä ja
kasveista.
Pari kertaa minulta on tivattu, miksi en laita lähteitä, että mistä olen ottanut syntykertomukset. Omasta päästä ne ovat - sikäli kuin mikään voi olla peräisin omasta päästä.
Kirjapaja empi ensin
kirjan kustantamista, sillä lehtijuttujen kokoaminen kirjaksi ei ole tuorein idea.
Mutta julkaisupäätös saatiin ja kirjaa tehtiin nopeutetulla aikataululla.
Tekstit olivat olemassa, mutta muokkasin niitä hieman ja tein ne suunnilleen
samanmittaisiksi. Lisäksi hankittiin uudet kuvat (yksi vanha taitaa olla
joukossa). Kirja on oma kokonaisuutensa ja poikkeaa viikoittain ilmetyvistä
lehtijutuista myös esinenä.
Odotan valmista
kirjaa innolla. Se on 23. yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittamani tai
toimittamani kirja. Valmiin kirjan odottaminen tuntuu jännittävältä vieläkin.