Vieraana Pablo Nerudan talossa

Isla Negra

Aaltojen vuolema talo, meren

poskella runoilijan hauta.

Pelikaani lentää maiseman ohi,

veden pintaa kiirehtivät suulat.

Hullu talo, ison egon

leikkipuisto. 
Kuljen poeetan jalanjälkiä
opasluuri korvalla,

kuulen säkeen pari, ostan lisää.

Ostan myös lipan,

jossa tulee lakki mukana

(mainio ostos).

Kiertelen huoneet.

Katselen esineet.

Mies oli keräilijä,
monessa mielessä.
Viimeisessä huoneessa
simpukkakokoelma,
mykkä. 

Suljen 
oven ja astun pölyiselle tielle,
jossa runoilija

on ottanut katukoiran hahmon.

Sekin huokaisee syvään

päivän painuessa kerälle,
elämän punainen lanka.

*

Vierailin Pablo Nerudan talossa Chilessä maaliskuun lopulla. Isla Negra on yksi Nerudan kolmesta kotimuseosta. Aiemmin olen käynyt hänen talossaan Valparaisossa. Santiagon museotalossa en ole käynyt. Isla Negra sijaitsee noin 50 kilometriä Valparaisosta etelään. Isla Negrasta tulee jotenkin etäisesti mieleen Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspää. 

Innostuin ostaman museon kaupasta Nerudan vuosina 1962-63 kirjoittaman omaelämänkerrallisten runojen sarjasta (Memorial de la isla Negra) tehdyn englanninkielisen ja hieman karsitun version Isla Negra. A Notebook. Se on Alastair Reidin kääntämä ja ilmestynyt ensimmäisen kerran 1970. Ostamani pehmytkantinen on kaksikielinen versio. Saatoin verrata englannin ja espanjan muotoa – valitettavasti en tarkkaa sisältöä, sillä en osaa espanjaa. Vaikutelma oli, että Nerudan omakielinen runous on tiiviimpää, pakatumpaa kuin merkityksiä avaava Reidin käännös. Mutta niin se on usein runokäännöksissä.

Katso lisää kuvia Isla Negrasta.