Journalismin vaikeudet Kabulissa

Television uutisraporteista on jäänyt mieleen huivipäinen suomalainen naistoimittaja Maija Liuhto. Hän raportoi asiantuntevasti erityisesti Afganistanista, jossa myös asui vuosina 2015-2018. Kirjassaan Toimittajana Kabulissa (WSOY 2022) Liuhto kertoo toimittajan työnsä taustoista ja juttukeikoista eri puolilla Afganistania. Samalla lukijalle syntyy kuva monimutkaisesta konfliktista, jota myös suomaliset ovat hoitamassa. Afganistan oli myös suurin meikäläisen kehitysavun saaja. Vuosina 2002-2021 sinne annettiin Suomesta yhteensä 745 miljoonaa euroa, josta 415 miljoonaa kehitysapuun ja 330 kriisinhallintaan.

Toimittajana Kabulissa auttaa  myös ymmärtämään, miksi Taleban otti maan niin nopeasti hallintaansa 2021, kuin länsimaat Yhdysvaltojen johdolla vetäytyivät. Vuosikymmeniä jatkunut Afganistanin "länsimaistamien" katosi yhdessä yössä. Mikä meni pieleen? Minne katosivat miljardit, jota maan jälleenrakentamiseksi sinne laitettiin?

Suurin syy epäonnistumiseen Afganistanissa oli länsimaiden, eritoten Yhdysvaltojen, piittaamattomuus ja ymmärtämättömyys maan historiasta ja sisäisestä dynamiikasta. Länsiliittoutuma syyllistyi myös rikollisiin pommituksiin. Valtaan nostettu afgaanijohto oli vieraantunut ja korruptoitunut. Länsi kulki Afganissa itseriittoisesti ja laput silmillään.

Maija Liuhto näkee myös syytä mediassa, joka pääosin raportoi vain Kabulin näkökulmasta. Pääkaupunkia ympäröimä maaseutu oli henkisesti ja kulttuurisesti toista maata kuin Kabulin kuplassa elävät tajusivat. Liuhto itsekin myöntää- tehneensä juttuja lännen ja Kabulin näkökulmasta, sillä juttumatkoja Talebanin hallitsemille alueille ei turvallisuussyitä voinut tehdä. Kirjan lopussa kerrottu matka Sanginiin avasi viimeistään Liuhdon silmät.

Toimittajana Kabulissa on lukemisen arvoinen kirja jokaiselle, jota maailmanpolitikka ja media kiinnostavat. Minua kiinnosti.

.