Kirja tuli painosta!

Sain kustantajalta viestin. Mukana oli kuva. Kirja on tullut painosta. Adventista ramadaniin. Jännittää, vaikka en ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.

Kustantaja lähettää tekijänkappaleet, joita tulee seitsemän per nokka, kun meitä tekijöitä on kolme.

Uskon, että kirjamme lankeaa hyvään maahan, sillä aika on kypsä monikulttuurisuuden ja -uskontoisuuden vastaanottamiselle ja ymmärtämiselle.

Adventista ramadaniin on esillä Helsingin kirjamessuilla 27.10. klo 12 Minna Canth -lavalla. Esittelemme siellä kirjaa ja keskustelemme suomalaisista eri uskontojen juhlista.

Lue lisää Juhlablogista

Välitilassa

Adventista ramadaniin on kuljettu vuoden mittainen matka. Nyt käsikirjoitus on lähtenyt, palautteet heitetty sisään. Taittomalli nähty. Odotamme oikolukuversiota. Kirjan tekemisen välitilassa oleilua.

Pakko tunnustaa, en ole lukenut huolella koko käsikirjoitusta läpi, sillä jokainen kolmesta kirjoittajasta on keskittynyt omaan osuuteensa. Aikataulumme on myös ollut eritahtista. Minä kirjoitin osuuteni pääosin jo toukokuussa, muut vasta kesän mittaan. Teksti saatiin kustantajalle Kirjapajaan sovitun aikataulun mukaan.

Pelkoni oli, että  lukujen välillä kävisi liian selvästi ilmi kuka minkäkin juhlan on kirjoittanut. Mutta niin ei ollut, ei ainakaan kustannustoimittajan mielestä. Hän on ulkopuolinen lukija.

Kirjan synnystä ja sen esiin loihtimista ajatuksista kertova Adventista ramadaniin -juhlablogi täällä

Tuntematonta arkipyhää etsimässä

Kirjoitusprojekti etenee Adventista ramadaniin valmistuu pala kerrallaan. Adventtiin en ole vielä ehtinyt, mutta kirjoitin eräästä tuoreemmasta juhlapyhästä.

Helatorstai oli ja meni. Kävin silloin kirkossa ja hieman hämmästyin. Arkipyhä, jonka paikasta ja statuksesta kirkko oli pontevasti puhunut, näyttäytyi vähemmän juhlavana. Päivän uskonnollinen sisältö, Kristuksen taivaaseen astuminen, oli esille kuin ohimennen, ilman että sitä mitenkään sanallisesti avattiin.

Poikkeava tilanne Temppeliaukion kirkossa kuitenkin oli , sillä paikalla olevalla tavallista harvalukuisemmalle kirkkokansalle tarjottiin Urkumessu. Se tarkoitti että saarnan tilalla kuultiin Bachia ja monien virsien sijaa  urkumusiikkia. Miellyttävä kokemus kaikkineen.

Helatorstaista ei saa laajojen kansanjoukkojen uskonnollista juhla tekemälläkään. Sen kalendaariset arvot ovat muualla. Myöskään helatorstain kansanuskomukset, sananlaskut tai hokemat eivät taida olla tätä päivää. Tulkoon kuitenkin dokumentoiduksi seuraava elävä ”ympyrähokema,” jota kuulen kotonakin silloin tällöin – vaimoni kun muistaa sen lapsuudestaan yhä vielä ulkoa:

On aamu. Mikä aamu? Torstaiaamu. Mikä torstai? Helatorstai. Mikä hela? Puukon hela. Mikä puukko? Lahtipuukko. Mikä lahti? Lammaslahti. Mikä lammas? Musta lammas. Mikä musta? Pikimusta. Mikä piki? Suutarin piki. Mikä suutari? Kyläsuutari. Mikä kylä? Ruskokylä. Mikä rusko? Aamurusko. Mikä aamu? Torstaiaamu. Mikä torstai? Helatorstai…

Kansi on, teksti puuttuu

Adventista ramadaniin. Uskonnolliset juhlat Suomessa. Kirjapaja.

Kansi on, teksti puutuu. Jään toukokuun alussa tekemään osuuttani.Totta puhuen olen jo aloittanutkin kirjoittamisen Lucian päivällä ja loppiaisella. Ihan nollasta en siis lähde, kun vapun jälkeen koittaa työpäivä. Siihen on sovittuna myös kirjaan liittyvä haastattelu.

Olemme Tuijan ja Joonan kanssa jakaneet maailman uskonnot siten, että minulle lankesivat kaikkein tutuimmat eli meikäläiset kirkolliset juhlat. Siinä onkin haaste: miten löytää sanat ja näkökulmat siihen mikä on kaikkein tutuinta.

Kirjassa on noin 160 sivua. Se ilmestyy ennakosuunnitelman mukaan lokakuussa 2016.