Ruusulla oli nimi

Umberto Eco (1932-2016) on kuollut. Hän oli iso nimi kirjallisuuden kentällä. Minulle tosin viime kädessä yhden kirjan mies. Ja se kirja on Ruusun nimi (1980, suom. 1983 Aira Buffa WSOY). Lukukokemus oli järisyttävä. Aloin lukea sitä aamupäivällä ja jatkoin myöhään iltaan saakka. Jätin luennot yliopistolla väliin, koska fiktio vei mennessään keskiaikaisen luostarin syövereihin.

Sittemmin olen lukekut kirjan tai pari Ecolta, mutta ensikosketuksen maagista vaikutusta ei enää syntynyt. Viime syksynä luin kirjan Numero Zeron tapaus (suom Helinä Kangas, WSOY). Kirjoitin siitä Kotimaahan muun muassa seuraavaa:

"Satiirisessa romaanissa mies palkataan kirjoittamaan päätoimittajan muistelmat ajalta, jolloin tehdään kuvitteellista Huomenna-lehteä, joka ennakoi tulevia tapahtumia.

"Toimitus ikään kuin kuivaharjoittelee ja opettelee journalistista loanheittoa. Tarinaan kuuluu myös salaseuroja ja rakkautta.

"Tapahtumat on sijoitettu vuoteen 1992, joten mediamaailman nykyistä murrosta ei Eco suoraan käsittele. Sen sijaan taustalla kummittelee mediamoguli Berlusconin varjo. Suomalaisen lukijan silmin Econ satiiri on nokkelan ja tavanomaisen välimaastossa."