Palaute, joka ilahdutti

On ilo saada palautettaa kirjasta, vaikka sen ilmestymisesta on jo tovi. Tai ehkä juuri sen vuoksi. On ilo  jakaa Jari-Pekka Peltoniemen lähettämä palaute Jälleenlöydetystä tiestä (Väyläkirjat 2024). Kirjan alaotsikko on Kuinka kirjoitin hengelliset muistelmat:

"Luin eilen kirjasi. En ole pitkään aikaan lukenut mitään uskontoon tai hengellisyyteen liittyvää kirjaa (paitsi Neljä Eenokin kirjaa).

Kirjasi on erinomainen pohdiskeleva teksti. Vaikka sinulla on vahva uskonnollinen vakaumus, et ole lukinnut sitä minkään kaavan mukaan "ehdottomaksi totuudeksi". Havaitsin kirjaa lukiessani, että hengellisyys ja siihen liittyvät asiat tuovat sinulle iloa. Keskustelet Jumalan kanssa vapaasti ilman rajoittavia tulkintoja. Juuri tuollainen hengellisyys on mielestäni erittäin arvokasta. Se ei kangistu kaavoihin eikä aiheuta kenellekään mielipahaa. Eikä Jumala suutu! Usko on sinun voimavarasi, vaikka mitä tapahtuisi. Aito elävä usko kantaa varmasti koko elämän ajan. Se auttaa myös pääsemään yli vaikeiden aikojen, joita sattuu jokaisen kohdalle."

Pyhiinvaellus polkupyörällä kulkee aforistista tietä

 

Onko viime viikolla käsiini saama Pyhiinvaellus polkupyörällä jatkoa vuonna 2024 ilmestyneelle Jälleenlöydetylle tielle? On, sillä niissä käsitellään samoja teemoja. Lisäksi Jälleenlöydetyn tien viimeisessä osastossa on esillä viisi aihetta  eli usko, Jumala, totuus, kuolema ja tie. Näitä käsitellään myös "jatko-osassa" uusien teemojen lisäksi.

Uusi kirja ei ole jatkoa vanhalle kirjalle siinä mielessä, että ensinmainittu koostuu pelkästään (esipuhetta lukuunottamatta) aforistisista teksteistä. Se  on myös oma kokonaisuutensa, jonka lukeminen ei edellytä Jälleenlöydetyn tien lukemista (vaikka toivon, että kirjojen välille syntyy lukijankin mielessä vuoropuhelu).

Kirja on ulkona. Sen on lennettävä nyt omillaan.

*

Hauska yksityiskohta. Kustantaja kysyi, onko minulla mitään ideaa lähtökohdaksi kannelle. Vastasin, että toki. Lähetin oheisen hahmotelman ja graafikko teki siitä lopullisen version.

Aforismikirja Pyhiinvaellus kuntopyörällä lähti painoon

 

Uusi kirja on painamista vaille valmis. Tähän odotuksen tunteeseen ei totu koskaan, ja hyvä niin.

Saatuani valmiiksi kirjan Jälleenlöydetty tie - Kuinka kirjoitin hengelliset muistelmat (Väyläkirjat 2024), jatkoin saman teeman käsittelyä hieman eri tavoin. Kirjoitin aktiivisesti, liki päivittäin aforismeja tai pitäisikö sanoa aforistisia tekstejä.

Aforismikokoelman nimi on Pyhiinvaellus kuntopyörällä. Kirja näkee päivänvalon noin kuukauden kuluttua. Jännittää.

Takakannessa sanotaan osapuilleen näin: 

Pyhiinvaellus kuntopyörällä sisältää aforismeja ja lauseita elämän suurista peruskysymyksistä, kuten muistamisesta, viisaudesta ja ajan kulumisesta. Moni teksti liittyy hengellisyyteen, kirkkoon ja uskoon, mutta myös kirjoittamiseen ja luontoon.

Kirja sopii lukijan oman pohdinnan kirittäjäksi. Sen oivaltavat, paikoin humoristiset ja paikoin vakavat tekstit saavat ajatukset liikkeelle, ja niihin tekee mieli palata uudestaan.

Pyhiinvaellus kuntopyörällä sopii myös mainiosti lahjaksi tai tuliaisiksi: Kimppu aforismeja, ole hyvä!

*

Kirjan kustantaa Väyläkirjat. Se on Rovaniemelle majaansa pitävä kustantaja, joka on erikoistunut Pohjoisen kirjallisuuteen, mutta joka on viime vuosina kustantanut myös aktiivisesti hengellisyyteen ja kirkollisuuteen liittyviä kirjoja, mm. piispojen muistelmia. Kaikkiaan Väyläkirjojen kautta on sen 30-vuotisen olemassaolon aikana tullut lukijoiden käsiin yli 800 teosta.

Ylipäätään kristillinen/hengellinen/uskonnollinen aforistiikka, jota Pyhiinvaellus kuntopyörällä osin edustaa, on Suomessa enemmän kuin harvinaista. Äkkiseltään tulee mieleen aforistisia runoja kirjoittanut lakimies Pekka Leino (kirjoitti myös nimimerkillä Petrus) ja kolme aforismikokoelmaa julkaissut pappi-perheneuvoja Risto Nivari (Pienuutta piilossa ja Murrettu siunetti). Mainita kannattanee myös kuvanveistäjä-suntio Uuno Poikonen, joka kirjoitti nimimerkillä Panu Oikotie kokoelman Koeporauksia. Toki monet aforistikot ovat käsittelleet uskontoa ja Jumalaa teksteissään, kuten Torsti Lehtinen ja Markku Envall.

Oma kirja kirjakaupan hyllyllä

Se tunne kun näkee oman kirjansa kirjakaupassa! Kirja on hyllyllä tasavertaisen muiden kirjojen kanssa. Samalla sitä asettuu osaksi kaupallista tarjontaa, osaksi kilpailua ihmisten huomiosta, kiinnostuksesta ja kukkarosta. Sitä toivoo, että oma hengentuote olisi riittävän merkityksellinen.

Oma kirja kirjakaupassa on kuin itsenäistynyt lapsi. Kirjalla on oma elämä ja sillä on omat siivet. En voi enää tehdä paljon muuta kuin uskoa ja toivoa siipien kestävän.

Kuvassa kirjani Jälleenlöydetty tie - Kuinka kirjoitin hengelliset muistelmat on keskellä. Vasemmalla uskontopsykologian emeritusprofessori Owe Wikströmin muistelmat Muistin käytävillä ja oikealla Heli Pruukkin kirjoittama kirkkoherra-mediapersoona Kari Kanalan elämäkerta tai henkilökuva Pappi ja pelimies.

Kirjani kustantaja on Väyläkirjat. Lähetin käsikirjoituksen sinne tammikuun alkupuolella eräänä maanantaiaamuna. Iltapäivällä Väyläkirjoista soitettiin ja ja kerrottiin, että kirjan alku oli luettu ja että he mieluusti kustantaisivat sen. Olin hämmentynyt, vähemmästäkin, sillä olin varautunut pitkään odotukseen. Käsikirjoitus oli lähetetty myös kahteen muuhun kustantamoon. Niinpä ilmoitin niihin, että kustantaja löytyi jo.

Rovaniemeläinen Väyläkirjat on erikoistunut pohjoisen Suomen aihepiireihin, mutta sillä on myös kirkollisen ja hengellisen kirjallisuuden linja  - siellä on aihepiirin osaamista ja kiinnostusta siihen. Edellä mainittu Wikströmin kirjan on Väyläkirjojen kustantama. Jälleenlöydetyssä tiessä on ainakin yksi kohtaus, jossa ollaan Rovaniemellä (paljon hymiöitä!).