Kirjallisuusblogeissa
on tapana käsitellä kirjallisuutta - tavalla tai toisella. Niin tapahtuu
nytkin. Aion nimittäin esitellä ja lyhyesti kommentoida hyllyssäni (toistaiseksi)
olevat kellokirjat. - Jotenkin kellot ja kirjat mielessäni kuuluvat yhteen,
niissä on samaa ajattomuutta.
Esittelen siis vaatimattoman kellokirjastoni opukset hankintajärjestyksessä:
Mini Watch Bible,
Volume 1 (Tectum Publisher, 2008). Tästä kaikki eli nykyinen kelloharrastukseni
alkoi tai oikeastaan kytevä kipinä löi liekkiä. Ostin kirjan Emmasta käytyäni
samalla Kellomuseossa. Kuvakirja, fiilistelyyn. – Kirjasta olen kertonut aiemmin täällä
Wristwatch Annual
2011(by Peter Braun). The Catalog of Producers, Prices, Models and
Specifications. Abbeville Press Publishers, 2010. Vuosittain ilmestyvä kuvasto
on todellinen kelloharrastajan kuolakatalogi. Kuvia ja tietoja tunnetuista ja
kiinnostavista brändeistä ja niiden tuoreimmista tuotoksista. Toki moni brändi jää
kuvaston ulkopuolelle, mutta tätä selaamalla pääsee jyvälle tarjonnasta tänään.
Hiuksia nostattavia hintoja ja tilaa unelmille.
Cedric Jagger:
Klockor från hela världen (Svenska Bokhandesföreningen, 1977). Nostalgisesti himmennyt kansikuva ei ehkä herätä
luottamusta, mutta kirja itsessään on kelpo
johdanto kellojen ja ajanmittaamisen maailmaan. Rannekelloista ei puhuta
mitään, kirjan näkökulma päättyy taskukelloaikaan. Sympaattinen ajan patinoima opus,
jonka ostin Longitudista.
Joona Vuorenpää:
Kellomies. Rannekellot ajan käyttöesineinä ja harrastuksena. Tammi 2011.
Räjäytti pankin, osui nousevaan trendiin. Suomalainen kelloharrastus sai
Vuorenpää kirjasta kättä pitempää: se sanoitti uinuvaa kiinnostusta ja antoi
itseluottamusta kellojen ystäville. Kirja ja sen ympärille syntynyt
Kellomies-verkkosivusto ovat meikäläisen kelloharrastuksen ydintä. Kirja
esittelee brändejä, antaa näkökulmia ja selventää terminologiaa. Perusteos,
kivijalka. – Olen blogannut kirjasta
täällä
Judith Miller:
Watches. (Miller´s, 2009). Muutaman euron hintainen heräteostos, pieni, paksu
kuvakirja, joka esittelee rannekelloja eri vuosikymmeniltä 1910-luvulta
2000-luvulle. Antaa kevyen historiallisen perspektiivin kellodesigniin.
Innostaa vintageen, ja mikä ettei, sairaan makeita ja varsin mielen kiintoisia
kelloja.
Gilbert L. Brunner –
Christian Pfeiffer-Belli: Wristwatches (H.F. Ullmann, 2009). Suurikokoisin
kellokirjani, hämmentävän halpa Akateemisessa kirjakaupassa. Kolmekielinen yhteispainos
(englanti, saksa, ranska), mikä selittää hinnan – alle parikymppiä. Upea teos
joka painottuu vintageen ja brändien esittelyyn. Mukana myös ”kuolleita brändejä”,
kuten Angelus ja Minerva. Kirjan ääressä mieli rauhoittuu ja maalliset murheet
kaikkoavat (ellei ajattele esiteltävien kellojen hintoja).
Kellokirjoihin
pitänee laskea myös saksalaisen Askanian kovakantinen brändihistoriikki, josta
olen kertonut enemmän täällä.
Lisäksi hyllyssäni
on useita aikaa käsitteleviä kirjoja. Niissäkin puhutaan kellosta ja sen
orjuuttavasta vaikutuksesta yleisellä tasolla.
Tutustumisen arvoinen lista kellokirjallisuudesta löytyy Kellomies-sivustolta
P.S. Tämä sama teksti on ilmestynyt myös Tiuku repii -kelloblogissani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti