Kelloja kirjoissa

Kirjallisuusblogeissa on tapana käsitellä kirjallisuutta - tavalla tai toisella. Niin tapahtuu nytkin. Aion nimittäin esitellä ja lyhyesti kommentoida hyllyssäni (toistaiseksi) olevat kellokirjat. - Jotenkin kellot ja kirjat mielessäni kuuluvat yhteen, niissä on samaa ajattomuutta.

Esittelen siis vaatimattoman kellokirjastoni opukset hankintajärjestyksessä:

Mini Watch Bible, Volume 1 (Tectum Publisher, 2008). Tästä kaikki eli nykyinen kelloharrastukseni alkoi tai oikeastaan kytevä kipinä löi liekkiä. Ostin kirjan Emmasta käytyäni samalla Kellomuseossa. Kuvakirja, fiilistelyyn. – Kirjasta olen kertonut aiemmin täällä

Wristwatch Annual 2011(by Peter Braun). The Catalog of Producers, Prices, Models and Specifications. Abbeville Press Publishers, 2010. Vuosittain ilmestyvä kuvasto on todellinen kelloharrastajan kuolakatalogi. Kuvia ja tietoja tunnetuista ja kiinnostavista brändeistä ja niiden tuoreimmista tuotoksista. Toki moni brändi jää kuvaston ulkopuolelle, mutta tätä selaamalla pääsee jyvälle tarjonnasta tänään. Hiuksia nostattavia hintoja ja tilaa unelmille.

Cedric Jagger: Klockor från hela världen (Svenska Bokhandesföreningen, 1977).  Nostalgisesti himmennyt kansikuva ei ehkä herätä luottamusta, mutta  kirja itsessään on kelpo johdanto kellojen ja ajanmittaamisen maailmaan. Rannekelloista ei puhuta mitään, kirjan näkökulma päättyy taskukelloaikaan. Sympaattinen ajan patinoima opus, jonka ostin Longitudista.

Joona Vuorenpää: Kellomies. Rannekellot ajan käyttöesineinä ja harrastuksena. Tammi 2011. Räjäytti pankin, osui nousevaan trendiin. Suomalainen kelloharrastus sai Vuorenpää kirjasta kättä pitempää: se sanoitti uinuvaa kiinnostusta ja antoi itseluottamusta kellojen ystäville. Kirja ja sen ympärille syntynyt Kellomies-verkkosivusto ovat meikäläisen kelloharrastuksen ydintä. Kirja esittelee brändejä, antaa näkökulmia ja selventää terminologiaa. Perusteos, kivijalka.  – Olen blogannut kirjasta täällä

Judith Miller: Watches. (Miller´s, 2009). Muutaman euron hintainen heräteostos, pieni, paksu kuvakirja, joka esittelee rannekelloja eri vuosikymmeniltä 1910-luvulta 2000-luvulle. Antaa kevyen historiallisen perspektiivin kellodesigniin. Innostaa vintageen, ja mikä ettei, sairaan makeita ja varsin mielen kiintoisia kelloja.

Gilbert L. Brunner – Christian Pfeiffer-Belli: Wristwatches (H.F. Ullmann, 2009). Suurikokoisin kellokirjani, hämmentävän halpa Akateemisessa kirjakaupassa. Kolmekielinen yhteispainos (englanti, saksa, ranska), mikä selittää hinnan – alle parikymppiä. Upea teos joka painottuu vintageen ja brändien esittelyyn. Mukana myös ”kuolleita brändejä”, kuten Angelus ja Minerva. Kirjan ääressä mieli rauhoittuu ja maalliset murheet kaikkoavat (ellei ajattele esiteltävien kellojen hintoja).

Kellokirjoihin pitänee laskea myös saksalaisen Askanian kovakantinen brändihistoriikki, josta olen kertonut enemmän täällä.

Lisäksi hyllyssäni on useita aikaa käsitteleviä kirjoja. Niissäkin puhutaan kellosta ja sen orjuuttavasta vaikutuksesta yleisellä tasolla.

Tutustumisen arvoinen lista kellokirjallisuudesta löytyy Kellomies-sivustolta

P.S. Tämä sama teksti on ilmestynyt myös Tiuku repii -kelloblogissani