Ostin kesälomamatkalla ABC-kulturzentrumista halpislavalta Reijo Wirénin tuoreen
kirjan (Suuri ristisanakirja 2013) jossa kerrotaan ristisanatehtävien
laadinnasta ja annetaan sanalistoja ratkaisuiksi. Kirjassa on myös parisataa
tehtävää pähkinöiksi pureskella.
Sanalistojen lukeminen tekee kipeää, sillä niin vajavaista on tietoni.
Kun haetaan sukunimeä Erkille, vastaus voi olla miltei mitä vaan yleissivistyksen
piiriin kuuluvaa – minusta myös sen hapantuneisiin kerroksiin kuuluvaa.
Sanaristikot ovat kirjallisuutta, sillä ne säilövät sanoja, ohjaavat
mieltä kummallisiin kielellisiin mutkiin ja umpisuoliin. Minulle oli yllätys
että housujen käypä synonyymi on kaatiot tai kun haetaan Amandalle sukunimeä,
se on Lear (googlasin, A.L. on ranskalainen laulaja, tv-juontaja & taidemaalari – täh?) tai että ajoreki on saani.
Mutta koko ajan oppii, eikä ismi ojaan kaada.
Viime kesän oma oivallukseni oli, että tietysti, vihjeellä pommittaja Gay
haetaan Enolaa.
P.S. Kokemusperäisen havaintoni mukaan sanaristikot ovat keski-ikäisten ja sitä vanhempien ihmisten heiniä. Kuka nuori tietää, että vihjeellä maippi haetaan (Mai-Brit) Heljoa? Ei kukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti