sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Parnassolle paikka


Parnasson kuuliaisena tilaajan olen tuntenut huonoa omatuntoa. En nimittäin oikein saa lehteä luetuksi, vaikka jutut ja kirja-arviot vaikuttavat etukäteen vilkaistuna erinomaisen kiinnostavilta. Mutta en saa niitä luetuksi.

Jotenkin työpäivän jälkeen Parnasso ei ole mielestäni rentoutumiskeino numero yksi.

Mutta nyt olen löytänyt Parnasso-hetkeni. Kiikutan lehdet mökille ja luen siellä. Kiireettömässä ilmapiirissä Parnasson jotenkin ajaton teksti toimii.

Tietysti olisi hyvä löytää sama kiireettömyyden keidas arkisen hyppyytyksen keskellä, mutta ei. Hyvä että sentään mökillä.

Grantakin alkaa ilmestyä suomeksi. Pitänee tutustua – kunhan aikaa löytyy.

Aikaa on sille mitä pitää tärkeänä.

Totta, mutta ei aina ihan niin yksioikoisesti. Elämä ei tottele imperatiiveja.

Lukemalla pysyy vireessä, löytää omat välttämättömät pakopaikkansa, keitaat joiden lempeässä valossa ja viileydessä ymmärtää todellisuuden, joka ei ole uutisten, netin tai stereotypioiden todellisuutta, vaan omanlaistaan olemassaolon elinvoimaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti