Elämäni ehkä kallein kirja

Tuli ostettua kirja, jonka hintalappu pisti sydämen lyömään tyhjää. Ostin silti, sillä tätä olin kaivannut: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja. Tekijöinä Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen ja Michael Fibiger, kustantaja PugBook  Publishing. Alkuteos lienee tanskalainen, mutta kirja on sovitettu meikäläisiin oloihin.

Hintaa ainutlaatuiselle, ensimmäiselle näin laajalle suomenkieliselle kaikkien suurperhosten esitykselle tuli 145 euroa. Tosin kirjaa olisi saanut mm. Suomen Luonto -lehden kautta keväällä tarjouksena 89 eurolla, mutta minkäs teet.

Viime kesän kiinnostava havaintoni oli lehtovähämittari, jonka olemassaolosta en ollut aiemmin tiennyt, enkä sen nimeä tuntenut. Kirjassa tosin sanotaan, että suomenkieliset nimet ovat lähinnä lapsia ja mediaa varten. Asianharrastajat tietävät, että lehtovähämittari on Chloroclystis v-ata, joka tunnettiin pitkään vain Karjalohjalta eräänlaisena reliktinä. Nyttemmin sitä tavataan harvinaisena hieman laajemmalti. Pienen perhosen vihertävä väri ja etusiiven paksumman poikkiviirun tunnusomainen syvä kulma johti minut jäljille.

Hieno kirja, jossa on sopivasti tekstillistä rosoa (minämuotoa yllättäen kesken asiallisen lajikuvauksen) ja viittauksellista epätarkkuutta (sivunumerot ja kuvat eivät aina täsmää, esim. isoapollon kohdalla). Kannessa on idänsiilikäs todellinen huippuharvinaisuus, mutta ei mikään myyvä kansikuva. Kirja on tarkoitettu asianhararstajille, ei suurelle yleisölle. Perhosten samankaltaisuus ensilmäyksellä on tyrmäävää, lajien tunnistaminen, varsinkin yökkösten, vaikuttaa aluksi umpikujalta.

Kirjasta on ollut paljon iloa jo tähän mennessä. Kallis, mutta kannatti hankkia.

Tove Janssonia etsimässä

Kävin Ateneumin Tove Jansson näyttelyssä. Suosittelen. Ostin sieltä kirjan. Sitäkin voin suositella. Kirja on Boel Westinin Ord, bild, liv. Tove Jansson (2007). Se on ensimmäinen perusteellinen elämäkerta Janssonista.

Syitä kirjan hankintaan on kaksi. Ensinnäkin innostuin näyttelyssä Tove Janssonista, erityisesti siitä, että hän on paljon enemmän kuin vain muumien mamma. Toisekseen halusin ylläpitää/kohentaa ruotsintaitoani ja hyvin kirja on tähän mennessä sujunut (valitettavasti jouduin työn puolesta lukemaan kesken kaiken toisen kirjan – kiinnostava sekin). Kirjan yksi tajuntaan asti päässyt yllätys on Tove Janssonin ruotsalaisuus, olihan hänen äitinsä Tukholmasta, jossa myös sukulaiset asuivat. Jansson myös kävi ensimmäisen taidekoulutuksensa Tukholmassa.

Tove Jansson syntyi 100 vuotta sitten.  Törmäsin hänen elämänvaiheisiinsa kuvatessani muistolattaoja.

Täällä Tove Jansson asui lapsuutensa (muistolaatassa on T.J:n lisäksi häkellyttävä määrä luovien alojen nimiä!):

Luotsikatu 4

Ja täällä hän sittemmin asui ja työskenteli:

Ullanlinnankatu 1

Muumi-sarjakuvien piirtäjä Lars Janssonin muistolaatta on osoitteessa:

Neitsytpolku 4

P.S. Atskin näyttelykirjana toiminee paremmin Tuula Karjalaisen Tove Jansson – tee työtä ja rakasta (Tammi 2014)

P.P.S. Suosikkini muumikirjoista on Muumilaakson marraskuu.